Miten pitää pelihuumoria yllä vaikeina aikoina?

Toivoisin, että voisin aloittaa tekstin antamalla vahvoja viitteitä paluusta kilparadoille. Sitä en kuitenkaan pysty nyt tekemään, joten jätetään ylimääräinen voivottelu ja vatvominen pois ja hypätään ylimenokauden kautta suoraan itse asiaan. Mua pyydettiin kirjoittamaan tekstiä pitkäaikaisen yhteistyökumppanini Maximin sivuille vastoinkäymisten voittamisesta ja kuinka pitää pelihuumoria yllä vaikeina aikoina nimimerkillä ‘kokemusta on’. Tässä tekstissä omia havaintoja ja toimivaksi todettuja elämänkoulukikkoja kaikille lukijoille.

Top 5 selviytymiskeinot haasteiden hetkillä:

 

  1. Itsetuntemus

Neuvo numero uno on opetella tuntemaan itsensä. Itsensä tunteminen antaa pelivaraa ja selviytymiskeinoja tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kun tiedostat millä keinoin rentoudut parhaiten, mikä saa tuntemaan mielihyvää, mikä mielipahaa on avaimet lukkoihin usein omissa käsissä. Tärkeänä olen itse pitänyt sitä, että tiedostaa, tunnistaa ja pyrkii poistamaan ylimääräiset kuormittavat tekijät arjesta. Etenkin niinä tunkkaisina aikoina, miksei muutenkin. Joskus se omalla kohdalla on ottaa omaa aikaa ja välttää sosiaalisia tilanteita, varsinkin niitä missä tuntuu, että se vähäinenkin energiatankki tyhjenee. Hyvää on tehnyt myös taito osata nauraa itselle ja pitää optimistinen asenne kommelluksista huolimatta. Ei elämän niin vakavaa pidä olla.

Muita tilannekohtaisesti toimivia keinoja pelihuumorin ylläpitämiseen on ollut mm. musiikin kuuntelu, mökkeily, saunominen, kaverit, penkkiurheilu ja opiskelu. Enkä ole hyödyttömäksi kokenut myöskään itseluottamuksen boostaamista sisäisen puheen avulla. Puolison ja koiran henkistä sparria unohtamatta totta kai. Työkaluja fiiliksen nostamiseen on lukuisia, jokaisen on hyvä löytää itselle ne toimivimmat.

Tässä suorituskeskeisessä maailmassa taito olla tekemättä mitään, ns. suorittaa jatkuvasti, voi antaa keholle ja mielelle kaivatun lepohetken. Huipulle tähtäävät urheilijat ovat tässä yleensä hyviä, koska vaikutus palautumiseen ja suorituskykyyn huomataan konkreettisesti. Nykyään kun koko ajan pitää olla tavoitettavissa ja turhauttaa jos bucket listaa on jäljellä vielä ensi viikollakin, olisi ajoittainen ilmoitusten mutettaminen ja rento asenne tuhtia to-do listaa kohtaan kokeilemisen arvoista.

Vastapainona rötväilylle, aka palautumiselle, rohkaisen kaikkia ottamaan eteen heitettyjä haasteita vastaan ja näkemään elämässä muutenkin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkakuvia. Jännittävät ja epävarmat tilanteet tuovat kaivattua suolaa elämään. Joskus haavoihin, mutta aina sekin jotain opettaa. Kun heittäytyy alttiiksi epäonnistumisille ja uskaltaa yrittää, on lopputulos monesti joko huge success tai priceless experience. Huonostakin kokemuksesta on hyötyä tulevaisuudessa.

 

  1. Vertaistuki

Tuskin olet ainoa ihminen, joka on kokenut tuskan parahduksia ja epämiellyttäviä tilanteita. Apua on tarjolla, jos sitä on valmis pyytämään. Kevät oli itselle tukalaa aikaa, kun realisoitui että loukkaantuminen tulee mitä todennäköisimmin estämään tulevan kauden työt. Mulle yksi vertaistuki ja sparri vellovaan tilanteeseen löytyi Vöyrin navetasta. Ei, ei sika, vaan moukarimiehenä marinoitunut David Söderberg ja Davidin voimakoulu. Osaa mies tarvittaessa sikaillakin. Oli tärkeää päästä jakamaan kokemuksia pilke silmäkulmassa ja samalla purkaa aggressiota punttisalilla. Myös pitkäaikainen tukkapuolen sparraaja Petteri Sveins on ollut itselle isona apuna vuosien varrella. Koen, että tosiasiat ulos suoltamalla ja niiden kohtaaminen keventää painolastia omilta harteilta, jonka myötä tulevaisuus ja seuraavat tavoitteet näyttää taas kirkkaammalta. Mitä nopeammin vertaistuen piiriin ymmärtää hakeutua, sen parempi.

 

  1. Lyhyen aikavälin tavoitteet

Kun joka päivä on jotain mitä odottaa, joku mikä saa päivän käyntiin ja nousemaan ylös sängystä pitää se elämänilon tallella ja pyörät pyörimässä. Esim. loukkaantuneena olisi älyttömän tärkeää, että valitaan joku kuntoutuspolku mitä lähdetään toteuttamaan synkistelyn sijaan. Tehdään suunnitelma joka päivälle ja uskotaan sen toimivan. Jos suunnitelmaa ja tavoitteita ei ole, on lopputulos usein seilaamista ja toivomista ja ennen kaikkea tehotonta. Ja vaikka valittu tie olisi väärä tai ei johda toivottuun lopputulokseen, onpahan jotain kokeiltu ja sen kautta asioita poissuljettu ja opittu. Negatiivisuudessa vellominen ja paikalleen jämähtäminen on pahinta mitä psyykeelle voi tehdä.

Jos otetaan urheilun kautta tulevat selkeät päämäärät pois laskusta, tykkään itse jo edellispäivänä suunnitella seuraavan päivän rakennetta ja laittaa aikatauluja kuntoon. Yleensä 1–2 asiaa jotka haluaa saada hoidetuksi ja ylivedetyksi työn ohessa. Listan tekeminen auttaa jo siinä, ettei jatkuvasti tarvitse päässä pyöritellä mitäs tässä nyt pitikään saada aikaseksi. Check, pari deep breathiä ja päiväunien kautta kohti seuraavaa missiota.

  1. Liikunta – stay active

Hikoilu ja hengästyminen, niitä ihmismieli ja pumppaava sydän kaipaa. Liikunta saa mielihyvähormonit liikkeelle ja tämä ruokkii jo itsessään hyvinvointia. Myös peilikuva tykkää näkemästään. Itse ainakin huomaan kuinka tärkeä seikka itseluottamuksen kannalta on nähdä ja tuntea että kondista on pystytty pitämään yllä myös loukkaantuneena ja happi arkiaskareissa kulkee. Saan myös parhaat oivallukset ja ideat juuri liikunnan aikana. Monta virkettä on laitettu tätäkin tekstiä varten muistiin aerobisen liikuntasession aikana.

Tiedostan, että liikuntarutiinien suhteen alkuun pääseminen on monelle vaikeaa. Kun telineistä pääsee irtaantumaan, siitä muodostuu nopeasti tapa, jonka priorisoi mielellään kärkipäähän. Trust me. Suosin laittamaan luureihin mieleistä musiikkia/podcastia pyörimään tai ottamaan kaverin mukaan hikoilemaan. Sopikaa säännölliset sali-/peli-/hikoilusessiot esim. pari kertaa viikkoon.

 

  1. Rutiinit – panosta tuttuihin perusasioihin

Uni ja ravinto. Näistä rutiineista kun ei päästä otetta lipsumaan, niin juna pysyy aika kivasti raiteillaan. Monesti kun on stressiä, sairaana tai loukkaantuneena helposti ajatellaan, että nyt voi pistää muun elämän samalla ranttaliksi kun ei muutenkaan pysty suoriutumaan täysteholla. Voihan sitä, mutta palautuminen ja kuntoutuminen täystehoon on huomattavasti nopeampaa, kun peruspilareita ei laiminlyö. Näin urheilijana on tottunut, että jokainen ylimääräinen päivä ja viikko toipilaana voi olla sen ratkaisevan sadasosan tai sentin arvoinen. Kun väri alkaa taas palaamaan takaisin kasvoille, antaa se satunnaiset ranttalipäivät myös paremmin anteeksi.

Oli sitten homma hanskassa tai hanskat hukassa, olen itse huomannut, että tasapainossa olevat perusasiat, kuten uni, ravinto ja liikunta vaikuttaa suuresti niin kognitiiviseen kuin fyysiseen vireystilaan. Tradenomiopinnot kulkevat vilkkaammin eteenpäin ja fyysistä virtaa on sen minkä hermopuristus antaa myöden. Samaan hengenvetoon voin todeta, etten myöskään fanita kaavoihin kangistumista tai neuroottisuutta missään asioissa ja pidänkin satunnaisten rutiinien rikkomista myös tärkeänä. Joustovara ja kokonaisuus tässäkin ratkaisee.

 

Siinä mun top vitonen. Listaahan voisi jatkaa pidemmällekin, mutta täytyy pitää huoli, että lukijat jaksaa telineistä maaliin asti. Muistaa vaan, että maalia ennen meillä kaikilla on oma uniikki ratakierros kuljettavana. Muihin vertaaminen on raskasta ja energiaa vievää. Joku voittaa olympiakultaa kakskymppisenä, joku kolmevitosena. Näin se vaan menee. Kulkee korvat ja silmät auki omaa tietä niin hyvä tulee.

Kävin kesän aikana pitämässä Tyky-päivä luennon samoista tekstin aiheista. Oli siistiä huomata yleisön reaktio ja inspiroiva palaute. Kiva tunne kun ajankohtainen ja tärkeä aihe Olympiaurheilijan näkökulmasta innostaa ja jos voi muita jotenkin auttaa. Sen olen kuitenkin tänä vuonna kokenut, että ennen kun voi muita auttaa voimaan hyvin, pitää ensin itse voida hyvin. Pitäkää mielessä.

Raikasta syksyä kaikille!